Vi öppnar budjun snart...Pulju pystyyn...

Äntligen är det dags att börja bygga upp de nya delarna i Änkan & Ungkarln utställningen! Visste ni att änkor fram till år 1958 fick bo kvar i bruket också efter mannens död även om bostaden ingick i mannens lön. Alla bruksbor var inte infödda Fiskarsbor. Skogsarbetarna kom ofta från finskbygderna i norr t.ex. Karislojo medan ladugårdsarbetarna kunde komma ända från Savolax och Tavastland. Det som inte ingick som natura föremåner i lönen fick man handla i brukets egen butik, Minuthandeln. Det här och mycket mera kommer att presenteras i den nya utställningen som öppnar 25 Maj.

***

Vihdoin olemme päässeet Leski ja Poikamies näyttelyn uusien osien pystytysvaiheeseen! Tiesitkö, että vuoteen 1958 saakka lesket saivat jäädä ruukkiin asumaan, vaikka asunto kuului miehen palkkaan. Kaikki ruukkilaiset eivät olleet syntyperäisiä fiskarsilaisia. Metsätyöläiset tulivat usein suomenkielisiltä paikkakunnilta kuten Karjalohjalta ja maatyöläiset niinkin kaukaa kuin Savosta ja Hämeestä. Se, mikä ei sisältynyt palkkaan luontaisetuna niin sen sai ostaa ruukin omasta Minuuttikaupasta. Tämä ja paljon muuta selviää uudesta näyttelystä, joka avataan 25. toukokuuta.

 

Butiksdisken i byggnadsskedet *** Kaupan tiski rakennusvaiheessa

Vågen inköptes som rekvisita och kommer att användas på vårens tidsresor till 1940-talet. *** Vaaka ostettiin rekvisiitaksi ja tulee käyttöön kevään 1940-luvulle sijoittuvilla aikamatkoilla.

Publicerad 26.03.2013 kl. 08:48

Arkiston aarteita lapsille

Perjantaina Svenska litteratursällskapet i Finland järjesti arkistojen lapsitoimintaa ja pedagogiikkaa käsittelevän seminaarin. Seminaari antoi paljon uusia ideoita ja kannusti arkistoammattilaisia tarjoamaan lapsille ja nuorisolle suunnattuja palveluita.

Arkistoesittelyn lisäksi muutamat arkistot ja museot Suomessa tarjoavat kouluille erilaisia opintopaketteja, joita nimitetään arkistolaukuiksi. Arkistolaukku sisältää aidon näköisiä kopioita arkistomateriaaleista ja erilaisia tehtäviä, joita oppilaat voivat tehdä opettajan johdolla. Tarkoitus on tutustuttaa lapset ja nuoret arkiston kokoelmiin, näyttää heille, mitä kaikkea arkistoissa voikaan olla.

Kuvassa Katja Hellman (SLS) ja Heidi Hummelstedt (Österbottens museum) esittelevät Vaasan Puuvilla -arkistolaukkua.

Myös Pohjan paikallishistoriallinen arkisto on kehitellyt oman arkistosalkun, jota lähiseudun koulut voivat maksuttomasti lainata. Ohjeet lainaamiseen ovat täällä.

Pohjan paikallishistoriallisen arkiston arkistolaukku sisältää mm. valokuvia, tehtäviä ja mustekyniä.

Mikael Korhosen sanoja lainaten, arkistonhoitaja ei enää nykyisin ole vain portinvartija, joka vahtii arkistomateriaalien säilymistä. Nykyisin arkistonhoitaja on ohjaaja, joka johdattaa kaikenikäiset ihmiset tutkimaan ja tutustumaan arkiston kokoelmiin.

Arkistonhoitaja

Publicerad 11.03.2013 kl. 08:57

Slaggis renovering del III / Slaggiksen remontti osa III

Slaggbyggnadens renovering framskrider enligt planerna och äntligen har vi hittat ett trägolv under träfiberskivan! Om renoveringen har vi tidigare skrivit här och här.

Det verkar som att en del av utrymmena har kvar någon typ av originalbräder som är målade i brun nyans, medan golvet i ett av rummen troligen i mitten på 1900-talet har bytts ut mot spontade bräder.

***

Slaggbygnadenin remontti etenee suunnitellusti ja vihdoin olemme löytäneet toivomamme puulattian puukuitulevyn alta! Remontista olemme kirjoittaneet aiemmin täällä ja täällä

Vaikuttaa siltä, että osassa huoneiden lattioista olisi jäljellä jonkinlaista alkuperäistä lattiapintaa, joka on maalattu ruskeaksi. Yhden huoneen lattia on luultavasti uusittu 1900-luvun keskivaiheilla.

Golvbräderna i det gamla köket visade sig vara brunmålade.

***

Vanhan keittiön lattialankut näyttäytyivät meille ruskeiksi maalattuina.

Trägolv med smala bräder från mitten på 1900-talet fanns under skivorna i hallen.

***

Käytävässä paljastui kapealankkuinen puulattia, joka on 1900-luvun keskivaiheilta.

Det råa brädgolvet i ett av utrymmena var aldrig avsett att användas som sådant utan täcktes med dåtidens moderna träfiberskivor som skulle efterlikna linoleumgolv.

Renoveringen fortsätter och nu gäller det att ta ställning till om det gamla trägolvet går att använda.

***

Tämän tilan raakalautalattiaa ei ole käytetty sellaisenaan, vaan ne päällystettiin aikoinaan moderneilla kovalevyillä, jotka jäljittelivät linoleumipintaa.

Remontti jatkukoon, ehkä vanha puulattia tulee vielä käyttöön. 

Publicerad 06.03.2013 kl. 13:55

Slaggiksen remontti osa 2

Slaggbyggnadenissa, tai tuttavallisemmin Slaggiksessa, on remontti käynnissä. Entiseen näyttelytilaan on tulossa museon henkilökunnalle uusi toimisto. Enisimmäisessä osassa (jonka voit lukea täältä) saimme tietää mitä muovimaton alta paljastui.

 

Lastulevyt poistettiin ja toivoimme että alla olisi ollut puulattia.

 

Esille tuli ruskeaksi maalattua kovalevyä. Tämä taitaa olla se lattiapinta joka näkyy kuvissa ennen 1980-luvun remonttia.

Miksi 1980-luvun remontissa on laitettu lastulevyt kovalevyn päälle? Eikö muovimatto olisi voitu laittaa suoraan kovalevylle? 

 

Työ jatkuu. Seuraa remontin edistymistä täältä blogista.

Publicerad 15.02.2013 kl. 16:10

Samlingsarkiv - Kokoelmakeskus

De västnyländska yrkesmuseerna publicerade idag i Lojo en behovsutredning över ett västnyländskt föremålsarkiv.

Tanken är att museerna i framtiden kunde utöka och vårda sina föremåls- och bildsamlingar i ett gemensamt samlingsarkiv. Samlingsarbetet som är en av hörnstenarna i verksamheten får ofta för lite publicitet i och med att utställningarna är den synligare delen i museiarbetet. I museets "kulisser" sitter en hop experter som samlar och forskar i västnyländsk kulturhistoria. Ett gemensamt samlingsarkiv med ändamålsenliga förvarings- och arbetsutrymmen skulle underlätta arbetet med samlingarna och ge möjlighet till växelverkan mellan forskarna. Även utställningsverksamheten skulle gynnas, då det skulle vara lättare att få en överblick av vad som finns i de olika museernas samlingar.

De västnyländska museerna uppmanar beslutsfattarna att se samlingsarbetet som en investering inför framtiden snarare än en utgiftspost i budgeten. Genom samarbete kan vi garantera samlingarnas fortbestånd för kommande generationer.

 

Museichefen med den pinfärska utredningen i näven.*** Museonjohtaja uunituore selvitys kädessään.

 

Länsi-Uudenmaan ammattimuseot julkistivat tänään Lohjalla länsi-Uusimaalaisen kokoelmakeskuksen tarveselvityksen.

Ajatuksena on että museot tulevaisuudessa kartuttaisivat ja hoitaisivat kokoelmiaan yhteisessä kokoelmakeskuksessa. Kokoelmatyö joka on museon perusta saa usein aivan liian vähän julkisuutta koska näyttelyt ovat se ulospäin näkyvä toiminta. Museon "kulisseista" löytyvät joukko länsi-Uusimaalaisen kulttuuriperinnön asiantuntijoita. Yhteinen kokoelmakeskus   helpottaisi kokoelmatyötä tarjoamalla muun muassa asianmukaiset työ- ja säilytystilat sekä mahdollisuuden tutkijoiden lähempään vuorovaikutukseen. Myös näyttelytyö helpottuisi jos alueen museoiden kokoelmat olisivat saman katon alla.

Länsi-Uudenmaan ammattimuseot haluavat painottaa että kokoelmatyö tulisi nähdä tulevaisuuden investointina eikä pelkästään menoeränä kaupunkien budjeteissa. Yhteistyöllä voimme turvata kokoelmat tuleville sukupolville. 

 

Museichef Dan Lindholm från Västra Nylands landskapsmuseum presenterade utredningen fär pressen i Lojo 8.2.2013. *** Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon museonjohtaja Dan Lindholm esitteli tarveselvityksen lehdistölle Lohjalla 8.2.2013.

 

Chefen

 

Publicerad 08.02.2013 kl. 17:14

Slaggis renovering del 1

Det här är första delen av en följetong om en renovering i Slaggbyggnaden

Slaggbyggnaden, eller bland museipersonalen Slaggis, byggdes redan år 1842 som spishus för de närliggande smedjornas arbetare. 

Under senare tid fungerade byggnaden som bostadshus för flera familjer. På 1970-talet fick huset stå öde och byggnaden förföll. År 1983 fick Fiskars hembygdsförening ta över byggnaden och renoverade den till arbets- och utställningsutrymmen för museet.

På bilden ses Slaggbyggnadens blivande utställningsutrymme innan renoveringen. Ytorna i byggnaden var i uselt skick och bl.a fönster saknades. 

Nu planeras en omdisponering av utrymmena i museets huvudbyggnad. Vårt kontorsutrymme kommer att flytta till Slaggbyggnaden men innan vi kan bära iväg våra grejer ska utrymmets ses över. Bland annat för att ta reda på och åtgärda orsaken till den stickande lukt som finns i utrymmet.

Plastmattan från 1980-talet har tjänat sitt syfte

 

Under plastmattan fanns spånskivor

 

Under plastmattan i tamburen fanns en positiv överraskning, ett trägolv

 

Arbetet fortsätter, vad har Slaggis golv ätit? Följ med den spännande renoveringen här på bloggen.

Publicerad 06.02.2013 kl. 16:24

Kysy museolta - Fråga museet

Kysy museolta on seitsemän suomalaisen museon verkkotietopalvelu. Museot vastaavat palvelun kautta erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. Kysymyksiin voi liittää myös kuvia.
Kysy museolta palvelu löytyy täältä.

Kysy museolta (Fråga museet) är en ny portal som sju finländska museer medverkar i. Museerna svarar på frågor som hör till deras specialområde. Man kan även skicka bilder med anknytning till sin fråga.
Kysy museolta hittar du här.

Publicerad 24.01.2013 kl. 14:48

Nytt år, nya tidsresor!

Tidsresetanten har anlänt ovanligt tidigt i år. Nya vindar blåser kring bagarstugan och till våren är det dags att resa till en ny, gammal tid: 1942. Så nu gäller det för tidsresetanten att skaffa fram skjortor och klänningar till alla små soldatgossar och flicklottor som ska samla kottar och maskrosrötter, packa paket till fronten och fostras till goda medborgare med hög moral.
Tidsresetanten har mycket annat att göra också. Ibland ägnar hon en stund åt att filosofera kring hur de egentligen alls har klarat sig utan henne här, hihi. I dag håller hon på att vinna en seger över röran i pysselskåpet, och senare finns andra stordåd att uträtta.
Fosterlandet behöver mig, och så vidare.
Publicerad 10.01.2013 kl. 11:02

Julgransförsäljning - Joulukuusien myyntiä

Försäljning av julgranar vid Fiskars museum. Julgranarna kommer från odlingar i Fiskars, granarna har odlats av Skogstjänst Pihlström.
Välkommen till museet och välj din egen gran.

Joulukuusien myyntiä Fiskarsin museossa. Joulukuuset tulevat viljelmiltä Fiskarsissa, viljelijä Metsäpalvelu Pihlström.
Tervetuloa museoon valitsemaan oma kuusesi!


Publicerad 17.12.2012 kl. 12:39

Lucia

 I dag firar vi lucia, men hur gamla anor har egentligen traditionen?
 
Det äldsta kända omnämnadet av ett luciauppträdande i Sverige finns från år 1764 i Västergötland. Det här luciafirandet har utvecklats som en naturlig utökning på julspelstraditioner som t.ex. stjärngossetåg och staffansgång. Till en början ingick Lucia faktiskt som en del i borgerskapets stjärngossespel som kännetecknade julferiens början. Lucia hade i det här sammanhangen sin förebild i tyska jultraditioner, nämligen den vitklädde Christleinkind som bar ett ljus på sitt huvud. Senare formades Lucia till en egen tradition som till en början huvudsakligen förekom i samband med skolornas julfester, på den tiden luciefester. I Finland omnämns en sådan julfest i Uleåborg på 1790-talet, men vanligt blir det först i mitten av 1800-talet. I Vasa kallades julfesten för Illuminationen och då skulle så många ljus som möjligt brännas.
 

Fiskars marthakrets hade en lucia på sin första julfest redan år 1936.
 

***

Tänään vietetään lucianjuhlaa, mutta minkä ikäisestä perinteestä onkaan kysymys?
 
Vanhin tunnettu maininta Lucian päivän vietosta Ruotsissa on peräisin Länsi – Götanmaalta, vuodelta 1764. Tapa juhlia Luciaa on Ruotsissa kehittynyt joululeikkiperinteistä kuten esimerkiksi Tiernapoikien ja Tapanin kulkueista. Aluksi Lucia-neito esiintyikin porvariston tiernapoikakulkueiden yhteydessä, jota pidettiin merkkinä joululoman alkamisesta. Lucia-neidolla oli tässä yhteydessä esikuvansa saksalaisen jouluperinteen valkoisiin puetussa Jeesuslapsessa, joka kantoi valoa päässään. Myöhemmin muotoutui Lucia-perinne omakseen, joka alkuaikoinaan tuli esille pääasiassa koulujen joulujuhlissa, joita kutsuttiin noihin aikoihin Lucia-juhliksi. Suomessa mainitaan sellaista juhlaa vietetyn Oulussa 1790 – luvulla, mutta juhlaperinne yleistyi vasta 1800 – luvun puolivälissä. Vaasassa, kutsuttiin joulujuhlaa Illuminaatioksi ja silloin piti polttaa mahdollisimman monta kynttilää.
 

Fiskarsissa  Lucia nähtiin ruotsinkielisten marttojen joulujuhlassa jo vuonna 1936 .
 
Svenskfinlands Lucia år 1968, Charlotta Blomqvist, besöker Pojo, Högåsa.
Suomen ruotsinkielisten Lucia Charlotta Blomqvist vierailee Pohjassa, Högåsassa vuonna 1968.
Publicerad 13.12.2012 kl. 15:12

Julöppningen - Joulunavajaiset

Julöppningen förra lördagen blev ett lyckat evenemang, tack till alla er som besökte oss!
Efter en rejäl snöstorm, som tyvärr förhindrade hästtransporten och ponnyerna från att komma till museet, öppnade vi julsäsongen i ett sagolikt snötäckt Fiskars.


Joulunavajaiset viime lauantaina oli onnistunut tapahtuma, kiitos kaikille jotka kävivät tervehtimässä meitä!
Reilun lumimyräkän jälkeen, joka valitettavasti esti hevoskuljetusauton ja ponien tulon museolle, avasimme joulusesongin taianomisessa lumen peittämässä Fiskarsissa.







Ett evenmangscafé hade arrangerats i Slaggbyggnaden. Det bjöds på hembakt, både salt och sött.

Slaggbyggnadenissa oli tapahtumakahvila. Tarjolla oli kotileivottua sekä suolaista että makeaa.





I bagarstugan kunde besökarna dekorera en pepparkaka
Leivintuvassa kävijöillä oli mahdollisuus koristella piparkakku



Julutställningen är nu öppen dagligen klockan 11-16 fram till den 13.1.2013. För avvikande öppethållning eller för guidning, se vår hemsida.

Joulunäyttely on nyt avoinna päivittäin kello 11-16 13.1.2013 asti. Poikkeukset tai jos opastus kiinnostaa, katso kotisivumme.
Publicerad 04.12.2012 kl. 11:45

Oi kuusipuu, oi kuusipuu... Du sköna gran, du gröna gran...

Lauantaina 1.12. on kello yhdestätoista alkaen Fiskarsin museon perinteisen joulunäyttelyn avajaiset sekä lähtölaskenta joulun ajan tunnelmointiin.

Tämän vuoden näyttely johdattelee joulukuusen syntyhistoriasta aina tähän päivään saakka näyttäen sekä kertoen eri aikakausien joulukuusiperinteistä esimerkiksi koristelun osalta. Oliko joulukuusella edeltäjää? Milloin sähkökynttilät tulivat kauppoihin? Entä mitä olivat ”smällikaramellit”? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löydät vastauksen tutustumalla joulunäyttelyyn!

Klo: 11-16 museolla näyttelyyn tutustumisen lisäksi joulun avauksessa voit esimerkiksi hörppiä glögiä tai nauttia tapahtumakahvilan tuotteita, osallistua piparkakkutyöpajaan sekä ihastella museokaupan juuri tulleita joulukoristeita ja muita joululahjaideoita…

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Museon läheisyydessä ponit Bambi ja Kaunis kyyditsevät pieniä ratsastajia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

I närheten av museet kan små ryttare ta en tur med ponnyerna Kaunis och Bambi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lördagen den 1.12 från och med klockan 11 inleds nedräkningen inför jul i och med Fiskars museums traditionella julöppning.

Årets julutställning berättar julgranens historia ända fram till idag. Olika tiders julgranstraditioner och dekorationer visas i museet. Hade julgranen en föregångare? När kom julgransljusen i el till butikerna? Vad är en smällkaramell? Svaren på bland annat de här frågorna får du genom att bekanta dig med julutställningen.

Mellan klockan 11 och 16 kan du bland annat bekanta dig med utställningen, dricka en mugg glögg som vi bjuder på, avnjuta något hembakt i evenmangscaféet, delta i pepparkaksverkstad eller beundra museibutikens nyinkomna julgransdekorationer i gammal modell.

Varm välkommen på julöppningen!

 

Publicerad 27.11.2012 kl. 15:56

Arkistopäivän viettoa

Arkistopäivä herätti jälleen kiinnostusta, ja avoimien ovien aikana arkistolla vieraili niin uusia kuin jo ennestäänkin tuttuja kasvoja. Sukututkimus vaikuttaa edelleen suositulta, sillä monet tutkimuskysymykset liittyivät omiin esivanhempiin.

Illan luennolle kokoontui odottavaa yleisöä:





Luennoitsija Christer Kuvaja:



Illan aiheena oli vanhat käsialat, josta luennoi dosentti ja tutkimuspäällikkö Christer Kuvaja. Saimme kuulla, miten käsialat ovat kehittyneet vuosisatojen saatossa. 1800-luvun teksteistä saa toisinaan hyvinkin selvää, mutta 1600-luvun kirjaimien erottaminen toisistaan on haastavaa. Lisäksi 1600-luvulla kirjoituspaperista on ollut pulaa, joten kirjoitettu teksti on hyvin pientä ja tiivistä.



Kiitos luennoitsijalle ja arkistopäivän kävijöille!

Arkistonhoitaja
Publicerad 12.11.2012 kl. 15:48

Tisdagar - Tiistaisin

Museet pustar ut efter sommarsäsongen samtidigt som vi för fullt förbereder oss för julen. Under tiden 1.11-30.11.2012 har vi öppet tisdagar kl. 15-18 med Fritt inträde!

Vi har även flera nya produkter i museibutiken, bland annat gammaldags julgransbollar i glas. Varje vecka anländer även nya produkter.

***

Museo hengähtää kesäsesogin jäljiltä samanaikaisesti kun valmistaudumme joulua varten. 1.11-30.11.2012 olemme avoinna tiistaisin klo 15-18 ja museoon on vapaa pääsy!

Museokaupassamme on myös monta uutta tuotetta, esimerkiksi vanhojen mallien mukaisia lasisia joulukuusenkoristeita. Joka viikko saapuu myös lisää uusia tuotteita.



Julpynt i glas i museibutiken
Lasinen joulukoriste museokaupassa




Julkort enligt gamla modeller finns till salu i museibutiken
Vanhojen mallien mukaisia joulukortteja on myynnissä museokaupassa




I museibutiken finns trevliga gammaldags produkter. Till exempel som gåva åt en vän eller åt pappa på farsdag.
Museokaupasta löydät vanahnaiksia tuotteita. Esimerkiksi lahjaksi ystävälle tai isälle isänpäivänä.
Publicerad 01.11.2012 kl. 12:37

Pyhäinmiesten päivä vanhaan tapaan

Nyt toivotaan vanhan kansan uskomusten mukaisesti edes pientä auringon pilkahdusta! Kun aurinko näyttäytyy niin kutsuttuna jakoaikana, joka on eri lähteiden mukaan ainakin kaksitoista marraskuun ensimmäistä päivää, on luvassa vähintään yhdeksän päivän mittainen pouta kesäsydännä ja näin ollen hyvä heinävuosi.

Ajankohtaista on myös poismenneiden muistelu. Entisaikaan pyhäinmiesten päivän aattona oli tapana odottaa aattoyönä marttyyrejä ja autuaita vierailulle. Tällöin ei saanut kolistella eikä tuottaa meteliä, esimerkiksi pilkkoa puita. Henget kestittiin hyvin lämmittämällä sauna ja kattamalla syysherkut pöytään. Kun oletettiin henkien peseytyneen kohtuullisen ajan, oli talon väen vuoro saunoa.

Pyhäinmiesten päivään liittyy myös tutun sanan synty. Kansan suussa sana ”pyhä” sai murremuodon ”santti”, sillä sana pyhä on latinaksi sancta tai sanctus. On myös puhuttu esimerkiksi santti- tai sänttipäivistä sekä Pyhäinmiesten santista. Näistä ilmauksista on muotoutunut sana ”säntilleen”, eli tehdä jokin todella huolellisesti, määräaikaan mennessä, tarkalleen.

Publicerad 01.11.2012 kl. 10:14