Moskova vitriini - vitrinen

Monet saattavat muistaa museon vanhasta perusnäyttelystä ison, veitsiä täynnä olleen niin kutsutun Moskova-vitriinin. Vitriini piti purkaa ja kuljettaa pois varastoon päärakennuksen remontin tieltä. Nyt vitriini on konservoinnin tarpeessa, eikä sitä voida tällä hetkellä käyttää uudessa perusnäyttelyssä. 

Ni kommer säkert ihåg den stora Moskva-vitrinen från den gamla basutställningen, som var fylld med knivar och bestick?  På grund av museibyggnadens renovering var vi tvungna att ta isär vitrinen och flytta den i lager. Nu är vitrinen i behov av konservering och kan därför inte ställas ut i den nya basutställningen.

Vitrinin kutsumanimi juontaa juurensa siitä että kyseisessä vitriinissä esiteltiin Fiskarsin tuotoksia Moskovan vuoden 1882 suuressa teollisuusnäyttelyssä. Se oli koko autonomian ajan suurin näyte suomalaisesta teollisuudesta ja taiteesta, näytteilleasettajia oli Suomesta mukana 450. 

Vitrinens namn kommer från det att Fiskars  i den här vitrinen presenterade en del av sina tillverkningar  vid den stora industriutställning i Moskva år 1882. Utställningen var den största presentationen av finsk industri och konst under hela autonomins tid. Från Finland deltog hela 450 utställare.
 

Uuden vitriinin suunnittelua

 

Uudessa perusnäyttelyssä haluamme tietenkin edelleen esitellä Fiskarsin monipuolista veitsivalikoimaa Moskova-vitriinin henkeä kunnioittaen. Työn alla on siis paraikaa veitsivitriini, johon olemme koonneet näyttävän kattauksen erilaisia veitsiä ja ruokailuvälineitä. Toivottavasti tämä kelpaa Moskova-vitriinin perään haikaileville museokävijöille!

I den nya utställningen vill vi fortsättningsvis presentera brukets mångsidiga kniv- och besticktillverkning i Moskva-vitrinens anda. Vi arbetar som bäst på att sammanställa en knivvitrin med  ett mångsidigt urvar Fiskars tillverkade finsmidesprodukter. Vi hoppas det här kompenserar lite för dem som saknar Moskva-vitrinen!

 

 

Inspiraatiota uuteen vitriiniin antoi museon kuva-arkiston kuva Turun messuilta vuodelta 1929.

Inspiration för den nya knivvitrinen fick vi från den här bilden, tagen vid mässan i Åbo år 1929.

Publicerad 19.05.2014 kl. 09:59

Esineet astuvat esiin - Nu är det dags för föremål

Tähän asti täällä blogissa on näytetty vain remonttitouhuja -  maalaamista ja näyttelykalusteiden rakentelua. Tällä viikolla päärakennus on vihdoin saanut ensimmäiset asukkaansa, aloitimme nimittäin uuteen perusnäyttelyyn tulevien esineiden siirtämisen! Työtä on paljon jäljellä, muutettiinhan museosta syksyllä remontin alta pois noin 900 esinettä. Tervetuloa museoon 1.6. alkaen tarkistamaan, mitkä vanhan perusnäyttelyn esineet ovat päässeet takaisin ja mitä uutta olemme ottaneet esiin kokoelmista!

 

Kupari- ja valurautakulma

 

Työläiskodin sisustusta

 

Museokauppaankin on saapunut uutuuksia

 

Publicerad 09.05.2014 kl. 16:33

Glad alla hjärtans dag!

Vi önskar alla våra läsare en riktigt glad alla hjärtans dag!

Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille blogin lukijoille!

 

 

Bild / Kuva: Två kvinnor som promenerar arm i arm på en trottoar år 1919. / Kaksi naista kävelyllä käsi kädessä vuonna 1919. Fiskars museum.

 

Publicerad 14.02.2014 kl. 11:36

Nykydoku-uutisia - samdok nyheter

Museoissa tallennetaan myös nykypäivää, museoslangilla teemme siis nykydokua. Museomme osallistuu kansalliseen tallennus-ja kokoelmayhteistyöhön TAKOON. Parhaillaan tallennamme Fiskarsin puutarhavälineitä, joista tulee osio myös uudistettuun perusnäyttelyyn.

Yhteistyökumppanimme tallensivat teknistyvää luontosuhdetta vuosina 2011-2013. Hankkeen lopputuloksena syntyi luontosuhteen muutoksia esittelevä verkkonäyttely Varustautuneena luontoon. Käykää vilkaisemassa!

Onko luontosuhde muuttunut? Har förhållandet till naturen förändrats?
Kuva / Bild: Fiskars museum

I museer dokumenterar även nutid, på museislang samdok. Vi deltar i nationella dokumentations- och insamlingsarbetet TAKO. Som bäst dokumenterar vi Fiskars trädgårdsredskap, av vilka en del kommer att visas i den nya basutställningen. 


Våra samarbetspartners dokumenterade åren 2011-2013 förändringar i förhållande till naturen. Projektet resulterade i webbutsällningen Rustad för naturen. Ta en titt! 

Publicerad 05.02.2014 kl. 14:28

Museo toivottaa Hyvää Joulua - Museet önskar en God Jul

Museon henkilökunta toivottaa kaikille blogilukijoille hyvää joulua! Joulun aikana voi kuunnella tarinoita Fiskarsista Radio Fiskarsin taajuudelta. Kysy Museolta ohjelma tehtiin kuluneen vuoden aikana.

Ohjelmassa on käsitelty tietysti elämän tarkoitusta, Fiskarsiin siirrettyjä Parkenin taloja eli Mörby-villoja, museon katolta ja Hasselbackasta löytyvien kellojen käyttötarkoitusta, Baklurassa sijainnutta karmaisevaa vankileiriä, Kivimuurin edessä sijaitsevien jylhien tykkien alkuperää, mitä erilaisia, kiinnostavia  aineistoja ja tietoja arkistosta löytyykään koskien ruukkia ja sen eläjiä menneiltä ajoilta, huikentelevaisen  ja suuruudenhulluksikin mielletyn nuoren ruukinpatruunan Bengt Ludvig Björkmanin lyhyttä mutta sitäkin värikkäämpää hallintokautta Fiskarsissa sekä Fiskarsin kellotornirakennuksen upeaan Könnin tornikelloa vuodelta 1841, sekä kellon valmistanutta hyvin taitavaa ja omaperäistä Könnin kelloseppäsukua. Könnien ansioksi on koettu mm. kellosepäntaidon todellinen alkuun saattaminen ja leviäminen Suomessa. Ei mikään pikku juttu moinen!

Ohjelman työryhmänä toimi Johanna Ekman museolta sekä Ella Hansen-Haug, mutta muiden museolaisten ja arkistonhoitajan osaaminen sekä kammioista löytyvät aineistot ja informanteilta saadut tiedot olivat todellinen ammentamislähde, joten kiitokset kuuluvat luonnollisesti myös heille!

Kaikki "Kysy Museolta" jaksot löytyvät Radio Fiskarsin sivuilta.

Kiitos kuluneesta vuodesta. Museon henkilökunta jää joululomalle, palaamme toimistolle 7.1.2014.

Museipersonalen önskar alla våra bloggläsare en riktigt god jul! Under julen kan du lyssna på historier från Fiskars i  "Kysy museolta" inläggen på Radio Fiskars. Serien gjordes under det gångna året.

I programmet har självklart behandlats meningen men livet, Parken eller Mörby villorna som flyttats till Fiskars, syftet för klockorna som finns på museibyggnaden och i Hassebacken, det skrämmande fånglägret som funnits i Baklura, ursprunget till de ståtliga kanonerna som står vid Stenhuset. Tänk vilken spännande information det det finns i arkivet angående bruket samt dem som levt här i förgången tid, den unga Bengt Ludvig Björkmans korta men desto färggrannare tid på Fiskars samt Tornursbyggnadens magnifika Könniklocka från år 1841. Samt den skickliga och egensinniga urmakarsläkten Könni.

Programmen gjordes av Johanna Ekman från museet samt Ella Hansen-Haug, men även den övriga museipersonalen och arkivarien, material från samlingarna och informanter som berättat var en inspirationskälla. Tack även till dem.

Alla avsnitt av "Kysy museolta" hittar du på Radio Fiskars hemsida.

Tack för det gångna året. Museipersonalen tar nu jullov och återkommer till kansliet den 7.1.2014

Publicerad 20.12.2013 kl. 15:01

En helt vanlig stråhatt? - Ihan tavallinen olkihattu?

”Honi soit qui mal y pense” eller på svenska: ”Skam den, som tänker illa därom" lyder texten på emblemet som finns på insidan av en stråhatt i våra samlingar. Texten är gammalfranska, som var hovspråket i England under medeltiden. Uttrycket är valspråket för Englands förnämnsta statsorden; Strumpebandsorden, som är instiftad av kung Edward III år 1348.

Det finns många berättelser om hur strumpebandsorden har fått sitt motto, men enligt den populäraste legenden hände det då Kung Edward III av England deltog i en bal i Calais. Då grevinnan av Salisbury (Edwards blivande svärdotter Johanna av Kent eller hennes tidigare styvmor Catherine Montacute) dansade, gled hennes strumpeband ner till fotleden. Detta fick hovmännen och alla de andra gästerna att skratta. Kung Edward tyckte så synd om kvinnan, att han lyfte upp hennes strumpeband och ropade ut: ”Honi soit qui mal y pense!”. Efter den pinsamma situationen beslöt Kung Edward sig att göra att strumpebandet till ett så högt utmärkelsetecken att alla skulle eftersträva det. Det har han sannerligen lyckats med, det finns nämligen stora namn inom orden idag; Carl XVI Gustaf, Prins Charles av Wales och Drottning Beatrix av Nederländerna för att nämna några.

Uttrycket ”Honi soit qui mal y pense” har ofta använts i litteraturen, t.ex. i Shakespeares Muntra Fruarna i Windsor och Leo Tolstois Anna Karenina, men frasen är också motto för många av Storbritanniens armékårer och regement. Ibland kan vi även stöta på frasen i Storbritanniens kungliga vapen, där det står skrivet på ett strumpeband bakom skölden.

Man skulle inte kunna tro att det ligger så mycket intressant historia bakom den lilla frasen i hatten! Det här är orsaken varför jag är så intresserad av våra gamla föremål. Jag önskar bara att den kunde prata och berätta för oss hur den har hamnat hela den långa vägen från Storbritannien till Fiskars.

Museiassistenten

 

 

Meidän kokoelmistamme löytyneen olkihatun vuoressa lukee teksti: ”Honi soit qui mal y pense” tai suomeksi: ”häpeä sille, joka tästä pahaa ajattelee" Tämä on ranskaa, joka toimi englannin hovikielenä keskiajalla. Sanonta on nimittäin englannin Sukkanauharitarikunnan tunnuslause. Sukkanauharitarikunta on Edaward III vuonna 1348 perustama kunniaritarikunta.

On olemassa monta tarinaa siitä, kuinka Sukkanauharitarikunta on saanut nimensä. Näistä kaikkein tunnetuin kertoo tanssiaisista, joihin Kuningas Edward III osallistui Callaissa. Kun Salisburyn kreivitär (Edwardin tuleva tytärpuoli Kentin Johanna tai hänen aiempi äitipuolensa Catherine Montacute) tanssi, hän onnistui tiputtamaan sukkanauhansa. Tämä sai hovimiehet ja muut tanssiaisten vieraat nauramaan, mikä sai kuninkaan säälimään naista. Kuningas Edward nosti kreivittären sukkanauhan ja huusi: ”Honi soit qui mal y pense!” Tämän kiusallisen tilanteen johdosta Kuningas päätti tehdä sukkanauhasta arvostetun kunniamerkin, ja siinä hän on todellakin onnistunut. Sukkanauharitarikuntaan kuuluu monia suuria nimiä, esim. Kaarle XVI Kustaa, Walesin Prinssi Charles ja Alankomaiden Kuningatar Beatrix.

Sanontaa ”Honi soit qui mal y pense” on usein käytetty kirjallisuudessa, esim. Shakespearen Windsorin iloisissa rouvissa ja Leo Tolstoin Anna Kareninassa, mutta lause toimii myös mottona useille Englannin armeijakunnista ja rykmenteistä. Joskus voimme jopa törmätä lauseeseen Yhdistyneen kuningaskunnan vaakunassa. Lause lukee sukkanauhassa, joka kiertää kilven ympäri.

Ei voisi uskoa miten paljon historiaa tuo olkihatussa lukeva lause sisältää! Tämä on yksi syistä miksi minä olen niin kiinnostunut vanhoista esineistämme. Toivon vain, että hattu osaisi puhua ja kertoa meille kuinka se on joutunut koko pitkän matkan Englannista Fiskarsiin.

Museo-apulainen

Publicerad 20.08.2013 kl. 15:11

Samlingsarkiv - Kokoelmakeskus

De västnyländska yrkesmuseerna publicerade idag i Lojo en behovsutredning över ett västnyländskt föremålsarkiv.

Tanken är att museerna i framtiden kunde utöka och vårda sina föremåls- och bildsamlingar i ett gemensamt samlingsarkiv. Samlingsarbetet som är en av hörnstenarna i verksamheten får ofta för lite publicitet i och med att utställningarna är den synligare delen i museiarbetet. I museets "kulisser" sitter en hop experter som samlar och forskar i västnyländsk kulturhistoria. Ett gemensamt samlingsarkiv med ändamålsenliga förvarings- och arbetsutrymmen skulle underlätta arbetet med samlingarna och ge möjlighet till växelverkan mellan forskarna. Även utställningsverksamheten skulle gynnas, då det skulle vara lättare att få en överblick av vad som finns i de olika museernas samlingar.

De västnyländska museerna uppmanar beslutsfattarna att se samlingsarbetet som en investering inför framtiden snarare än en utgiftspost i budgeten. Genom samarbete kan vi garantera samlingarnas fortbestånd för kommande generationer.

 

Museichefen med den pinfärska utredningen i näven.*** Museonjohtaja uunituore selvitys kädessään.

 

Länsi-Uudenmaan ammattimuseot julkistivat tänään Lohjalla länsi-Uusimaalaisen kokoelmakeskuksen tarveselvityksen.

Ajatuksena on että museot tulevaisuudessa kartuttaisivat ja hoitaisivat kokoelmiaan yhteisessä kokoelmakeskuksessa. Kokoelmatyö joka on museon perusta saa usein aivan liian vähän julkisuutta koska näyttelyt ovat se ulospäin näkyvä toiminta. Museon "kulisseista" löytyvät joukko länsi-Uusimaalaisen kulttuuriperinnön asiantuntijoita. Yhteinen kokoelmakeskus   helpottaisi kokoelmatyötä tarjoamalla muun muassa asianmukaiset työ- ja säilytystilat sekä mahdollisuuden tutkijoiden lähempään vuorovaikutukseen. Myös näyttelytyö helpottuisi jos alueen museoiden kokoelmat olisivat saman katon alla.

Länsi-Uudenmaan ammattimuseot haluavat painottaa että kokoelmatyö tulisi nähdä tulevaisuuden investointina eikä pelkästään menoeränä kaupunkien budjeteissa. Yhteistyöllä voimme turvata kokoelmat tuleville sukupolville. 

 

Museichef Dan Lindholm från Västra Nylands landskapsmuseum presenterade utredningen fär pressen i Lojo 8.2.2013. *** Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon museonjohtaja Dan Lindholm esitteli tarveselvityksen lehdistölle Lohjalla 8.2.2013.

 

Chefen

 

Publicerad 08.02.2013 kl. 17:14

Kysy museolta - Fråga museet

Kysy museolta on seitsemän suomalaisen museon verkkotietopalvelu. Museot vastaavat palvelun kautta erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. Kysymyksiin voi liittää myös kuvia.
Kysy museolta palvelu löytyy täältä.

Kysy museolta (Fråga museet) är en ny portal som sju finländska museer medverkar i. Museerna svarar på frågor som hör till deras specialområde. Man kan även skicka bilder med anknytning till sin fråga.
Kysy museolta hittar du här.

Publicerad 24.01.2013 kl. 14:48

Kuka todella suunnitteli Fiskamiinit?

Eräänä päivänä saimme arkistolle kyselyn Fiskarsin Fiskaminin ja muiden muoviastioiden suunnittelijasta. Kysyjä oli tutkinut kaikkia mahdollisia lähteitä, eikä ollut päässyt varmuuteen siitä kuka astiat on suunnitellut. Eri tahot antavat vastaukseksi Fiskarsin saksienkin suunnittelijaksi mainitun Olof Bäckströmin, toiset Birgitta "Gittan" Kokon ja Matti Ingmaniakin on ehdotettu.

Kysyjä oli keksinyt, että vastauksen täytyy löytyä esineiden piirustuksista. Kenen nimi niissä papereissa on alla? Kysymys oli sikäli ajan kohtainen arkistolle, että kesän aikana on juuri käyty läpi muun muassa luetteloimattomia esinepiirustuksia. Vastauksen löytämisen kannalta valitettavasti Paikallishistoriallisen arkiston omat aineistot vaikuttavat pitävän sisällään lähinnä maatalouslaitteiden piirrustuksia ja konepajan omia laitteita.



Onneksi onnistuimme kuitenkin löytämään käsiimme myös 60-luvun muovituotteiden piirustuksia. Kenen nimi papereissa sitten oli alla? Useimmissa 60-luvun alun Ornamin papereissa on sekä Bäckström, että Birgitta Kokon nimet. Eräässä lukee myös "Ritningen ändrad 29.8.-62 B.K", eli Kokko. Eräässä piirrustuksessa lukee myös B. Landström. Birgitta Kokko on omaa sukuaan Landström, joten nimi viittaa häneen. 1967-vuoden muoviastioden piirustuksissa taas on ainoastaan Bäckströmin nimi.

Eli yhteistyötä ja useita suunnittelijoita? Vai kuten kyselijäkin vihjaili: hierarkiasuhteita siitä kenen nimiin tuote tulee. Ratkaisu kysymykseen ei näytä yksiselitteisesti selviävän tätäkään kautta.


-Olavi Hartonen
Publicerad 09.08.2012 kl. 11:23

Julisteita menneiltä ajoilta

Piirustusten, karttojen ja julisteiden siirto sähköiseen tietokantaan etenee.
Vastaan on tullut kaikenlaista mielenkiintoista.

Julisteista saa vihiä ainakin menneiden aikojen vapaa-ajan vietosta. Aikoinaan Fiskarsin Lukaalilla pidettiin suosittua elokuvateatteria. Fiskars bion vuoden 1958 tarjontaan on kuulunut muunmuassa sellaisia elokuvia kuin: Pekka ja Pätkä puistotäteinä, Maankiertäjä ja Rasmus, sekä Matkalla Marsiin. Muuta tekemistä ovat tarjonneet ainakin pilkkikisat, vappujuhlat ja mäkihyppy.





-Olavi
Publicerad 27.06.2012 kl. 14:59

Rakennuspiirrustuksia, karttoja ja vanhoja julisteita

Tänä kesänä Pohjan paikallishistoriallisella arkistolla käydään läpi suuri määrä rakennuspiirrustuksia, karttoja ja vanhoja julisteita. Joukossa on materiaalia Engelin Kivimuuriin suunnittelemasta aidan pätkästä ja  Pehr Granstedtin toteutumattomista 1800-luvun suunnitelmista aina rantasaunoihin ja Pohjan seurakuntataloon. Materiaali kuvataan, pakataan ja lisätään sähköiseen tietokantaan. Toistaiseksi tietokanta on selattavissa ainoastaan arkistolla.


"Hus för arbetare på Fiskars. 4:de huset. öfre gatan" Taitaa olla Peltoriviltä tämä.


Engelin aitaa.
Publicerad 20.06.2012 kl. 12:05

En titt bakom kulisserna!

Det är dags att låta er ta en titt bakom dörrarna till våra förvaringsutrymmen. En stor del av museets föremålssamlingar förvaras i magasin inpackade i silkespapper i väntan på forskning eller följande temautställning. Rekvisitasamlingens föremål är till för undervisningsändamål och får röras och användas i samband med verkstäder och tidsresor.  Varsågoda!

***
On aika antaa teidän kurkistaa museon säilytystilojen ovien taakse. Suurinta osaa kokoelmistamme säilytetään silkkipaperissa varastoissa odottamassa tutkimusta tai seuraavaa teemanäyttelyä. Rekvisiittakokoelma on opetuskäyttöä varten. Kokoelman esineisiin saa koskea, ja niitä käytetäänkin ahkerasti työpajoissa ja aikamatkoilla. Olkaa hyvä!



Textilredskap och teknik samsas i det här lagret förvarade på hyllor av plåt.
Tässä varastossa säilytetään käsityövälineitä ja tekniikkaa.




De sköra textilierna lagras med fördel på rullar eller i stora kartonger.
Hauraita tekstiilejä säilytetään rullalla tai niille tarkoitetuissa pahvilaatikoissa.








I det här skåpet döljer sig kanske Finlands äldsta mineraliesamling . Den är skapad av  brukspatron Johan Jacob von Julin och hans far.
Tästä kaapista löytyy ehkä Suomen vanhin mineraalikokoelma. Kokoelman on kerännyt ruukinpatruuna Johan Jacob von Julin sekä hänen isänsä.



I det nya rekvisitalagret som vi bloggade om tidigare förvaras bl.a. husgeråd.
Uudessa rekvisiittavarastossa, josta kirjoitimme aikaisemmin, säilytetään mm. kotitalousesineitä.









Resten av lagren får vi kika i en annan gång!
Muihin varastoihin kurkistetaan toisella kertaa!

Chefen och Amanuensen
Publicerad 14.03.2012 kl. 16:07

Museijobb är in!

Ni kanske undrar vad det händer på museet nuförtiden då vi bara har öppet en dag i veckan? Jo vi är nog här och jobbar på som vanligt, eller inte riktigt som vanligt. Vi har nämligen hållit på och tömt ett f.d. vedlider på bl.a. gammalt utställningsmaterial som samlats genom åren för att få plats för ett rekvisita lager. Under mycket damm hittar man alltid en och annan pärla som t.ex. den här skylten från år 1990!

Mietitte varmaan että mitäköhän ne siellä museossa nyt puuhaa kun näyttelytkin on auki vain tiistaisin? Jep kyllä me täällä ollaan paikan päällä ihan normaalisti, tai no nyt just on vähän erikoinen projekti meneillään nimittäin entisen puuliiterin tyhjennys! Vuosien mittaan kerääntyneet näyttelyrakenteeet y.m. saavat jätttää tilaa kaivatulle rekvisiittavarastolle. Pölykerrosten alta löytyy vaikka mitä mielenkiintoista esim. tällainen kyltti vuodelta 1990!



Tittar man noga så står det att museijobb är "in" och det tycker vi ju definitivt fortfarande :)
Jos katsot tarkaan kyltissä lukee että museotyö on "in" ja sitähän se todellakin on edelleen :)






En del tömning återstår, men den användbara ugnsplåten tar vi vara på..
Vielä löytyy poisheitettävää, mutta käyttökelpoinen uuninpelti otetaan talteen.



I det nya lagret saknas bara hyllorna.
Uusi varasto hyllyjä vaille valmis.

Vå återkommet då arbetet framskrider!

Chefen
Publicerad 24.02.2012 kl. 17:09

Skatter på vinden!

Skatterna är ibland närmare än man tror, kanske ovanför ditt huvud! Idag drog vi på oss våra snyggaste föremålsdykarkläder för att ta en titt på vad vi kunde hitta uppe på arkivets bortglömda och mycket dammiga vind.



Vi får tacka Sune T. för tipset att de på vinden borde finnas en trälåda med
intressant material i. Efter att ha jobbat oss fram över stock och sten, jo det fanns också stenar på vinden, så hittade vi en ca två meter lång ådrad trälåda full med Fiskars valsverks kassa,- och beställningsböcker från 1900-talets början.







Vi hittade också bland annat en laggad tunna, tre vattenkälkar, ett skåp och en potatisårder. Ibland är det bra att inte städa så ofta på vinden!

Museipersonalen
Publicerad 19.10.2011 kl. 16:06

Planscher från förr - Julisteita menneiltä vuosilta

Marknadsföringsplaneringens första fas lider mot sitt slut och snart är det dags för assistenten att säga adjö för i sommar. Nya broschyrer, affisher och hemsidor är under arbete och frukterna av arbetet får ni njuta av nästa år! Här några alster från förgågna år...

Markkinointisuunnittelun ensimmäinen osio on jo loppumetreillä ja kohta on assistentin aika sanoa hejppa ja hei tältä kesältä. Uudet esitteet, julisteet ja kotisivut ovat nyt kovaa vauhtia valmistumassa ja lopputulos on nähtävissä ensi vuoden puolella. Tässä vielä pari mukavaa julistetta menneiltä vuosilta...


Mojäng -utställningens affish fick sin inspiration från tidningsreklamer från 50-talet.
Vekotin -näyttelyn julisteen inspiraationa käytettiin 50-luvun lehtimainoksia.

Såpnejlika -utställningens plansch blev formgett efter gamla undervisningstavlor.
Suopayrtti -näyttelyn juliste tehtiin vanhojen opetustaulujen estetiikan mukaan.

Tack och hej allihopa! Ha en fortsatt fint år! / Marknadsföringsassistenten
Kiitos ja näkemiin! Nauttikaa loppuvuodesta! / Markkinointiassistentti
Publicerad 17.08.2011 kl. 13:53